Mikä on bruksismi?
Bruksismi eli hampaiden narskuttelu on yleinen vaiva, jossa purentalihakset supistuvat tahattomasti aiheuttaen hampaiden yhteen puremista tai hiertämistä. Tämä voi tapahtua nukkuessa (yöbruksismi) tai valveilla ollessa (päiväbruksismi). Vaikka lyhytaikainen narskuttelu on harmitonta, pitkään jatkuessaan se voi aiheuttaa hampaiden kulumista, leukakipua ja päänsärkyjä. Bruksismin taustalla on usein stressi, mutta myös purentavirheet ja elämäntavat voivat vaikuttaa sen syntyyn.
Mikä on bruksismi ja kuinka yleistä se on?
Bruksismi on hampaiden narskuttelua tai yhteen puremista, joka tapahtuu tiedostamatta joko nukkuessa tai hereillä ollessa. Kyseessä on purentaelimistön toimintahäiriö, jossa purentalihakset aktivoituvat tarpeettomasti ja aiheuttavat voimakasta painetta hampaisiin ja leukaniveliin.
Bruksismi on varsin yleinen vaiva – arviolta 8-31% aikuisista kärsii yöbruksismista ja noin 22-30% päiväbruksismista. Lapsilla esiintyvyys on jopa 14-38%, mutta se yleensä vähenee iän myötä. Erityisen yleistä se on 25-44-vuotiailla, ja sukupuolten välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja esiintyvyydessä.
Bruksismi jaetaan tyypillisesti kahteen päämuotoon:
- Yöbruksismi – nukkuessa tapahtuvaa hampaiden narskuttelua, joka ilmenee tyypillisesti useina lyhyinä jaksoina yön aikana
- Päiväbruksismi – valveilla tapahtuva hampaiden yhteen pureminen, joka liittyy usein keskittymiseen tai stressitilanteisiin
Bruksismi liittyy läheisesti purentaelimistön toimintahäiriöihin (TMD). Pitkään jatkuessaan se voi aiheuttaa tai pahentaa leukanivelten ongelmia, sillä jatkuva liiallinen purentavoima rasittaa leukanivelten rakenteita. Tämä yhteys on kaksisuuntainen – purentavirheet voivat altistaa bruksismille, ja bruksismi puolestaan voi pahentaa purentaongelmia.
Mitkä ovat bruksismin yleisimmät oireet?
Bruksismin oireet voivat vaihdella lievistä vaikeisiin ja ovat usein vaikeasti tunnistettavissa, koska narskuttelu tapahtuu tiedostamatta. Tyypillisimpiä fyysisiä merkkejä ja oireita ovat:
- Hampaiden kuluminen – kiilteen ohentuminen ja hampaiden madaltuminen, erityisesti etuhampaissa
- Hampaiden vihlonta tai arkuus
- Leuka- ja kasvokipu, erityisesti aamuisin herätessä
- Puremalihasten jäykkyys ja arkuus
- Päänsärky, erityisesti ohimoiden alueella
- Niska- ja hartiakivut purentalihasten jännityksen heijastuessa laajemmalle
- Leukanivelten naksuminen, rahinat tai jumittuminen
- Posken sisäpinnan pureskelu
- Unenlaadun heikkeneminen
Bruksismin psyykkisiä oireita ja seurauksia voivat olla:
- Väsymys ja keskittymisvaikeudet huonon unenlaadun seurauksena
- Ahdistuneisuus kipuoireiden vuoksi
- Sosiaalisten tilanteiden välttely leukakipujen tai -äänien takia
Bruksismin oireet voivat olla vaikeasti tunnistettavissa, koska narskuttelu tapahtuu usein tiedostamatta. Monesti ensimmäinen merkki ongelmasta tulee hammaslääkäriltä, joka havaitsee hampaiden kulumisen. Puoliso saattaa myös huomata yöllisen narskuttelun äänet. Oireiden tunnistamista vaikeuttaa myös se, että ne voivat muistuttaa muita vaivoja, kuten jännityspäänsärkyä tai korvasärkyä.
Mikä aiheuttaa bruksismia?
Bruksismin taustalla on usein monia tekijöitä, eikä yhtä yksittäistä syytä ole tunnistettu. Yleisimmät bruksismia aiheuttavat tai pahentavat tekijät ovat:
- Stressi ja ahdistus – psyykkinen kuormitus on yksi merkittävimmistä bruksismin laukaisijoista, sillä se lisää lihasjännitystä ja tiedostamatonta puremista
- Purentavirheet – hampaiden epätasainen kosketus voi johtaa purentalihasten epätasapainoon
- Unenaikaiset hengityshäiriöt ja uniapnea
- Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, erityisesti tietyt masennuslääkkeet
- Nautintoaineet – runsas kofeiinin, alkoholin tai nikotiinin käyttö
- Geneettiset tekijät – bruksismi esiintyy usein suvuittain
- Neurologiset häiriöt, kuten Parkinsonin tauti
Stressin vaikutus bruksismiin on erityisen merkittävä. Stressaavissa tilanteissa kehomme tuottaa adrenaliinia ja muita stressihormoneja, jotka lisäävät lihasjännitystä. Tämä jännitys voi kohdistua purentalihaksiin, johtaen hampaiden puremiseen tai narskutteluun. Stressin hallinta onkin usein keskeinen osa bruksismin hoitoa.
Elämäntapatekijät, kuten runsas kofeiinin nauttiminen erityisesti iltaisin, tupakointi ja alkoholinkäyttö voivat lisätä narskuttelua. Nämä aineet vaikuttavat keskushermostoon ja unenlaatuun, mikä puolestaan voi laukaista bruksismia.
Miten bruksismia hoidetaan?
Bruksismin hoito suunnitellaan yksilöllisesti oireiden vakavuuden ja taustalla olevien tekijöiden mukaan. Tehokkaita hoitomuotoja ovat:
- Purentakiskot – hammaslääkärin valmistama muovinen suojalevy, joka suojaa hampaita kulumiselta ja vähentää narskuttelun vaikutuksia
- Stressinhallintamenetelmät – rentoutustekniikat, meditaatio ja mindfulness
- Fysioterapia – purentalihasten harjoitukset, venyttelyt ja hieronta
- Osteopatia – leuan, kasvojen ja kaulan alueen käsittelyt ja mobilisaatiot
- Purentalihasten hieronta – ammattilaisen suorittama käsittely, joka lievittää lihasjännitystä
- Kuivaneulaustekniikka – erityisesti kireiden purentalihasten hoitoon
- Elämäntapamuutokset – kofeiinin, alkoholin ja nikotiinin käytön vähentäminen
Purentalihasten hieronta on tehokas tapa lievittää bruksismin aiheuttamia oireita. Helsingissä purentalihasten hierontaa tarjoavat monet hyvinvointialan ammattilaiset. Purentalihasten hieronnassa käsitellään purema-, ohimo- ja poskilihaksia sekä muita leuan toimintaan vaikuttavia lihaksia. Tämä auttaa purkamaan lihasjännitystä, parantamaan verenkiertoa ja lievittämään kipua.
Osteopatia tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan bruksismin hoitoon. Osteopaatti tutkii purentaelimistön lisäksi koko kehon toimintaa, sillä esimerkiksi niska-hartiaseudun jännitystilat voivat heijastua leuan alueelle. Osteopaattinen hoito voi sisältää pehmytkudoskäsittelyä, nivelten mobilisaatiota ja kotiharjoitteita.
Vaikka purentakisko on yleinen hoitomuoto, se ei yksin ratkaise ongelmaa, vaan suojaa lähinnä hampaita kulumiselta. Parhaat tulokset saavutetaan usein yhdistämällä eri hoitomuotoja.
Voiko bruksismista parantua kokonaan?
Bruksismi on usein pitkäaikainen vaiva, joka voi lieventyä ja pahentua elämäntilanteiden mukaan. Täydellinen paraneminen ei aina ole realistinen tavoite, mutta oireita voidaan hallita tehokkaasti oikeilla hoidoilla ja elämäntapamuutoksilla.
Bruksismin ennuste riippuu useista tekijöistä:
- Taustalla olevien tekijöiden tunnistaminen ja hoito – esimerkiksi stressin hallinta voi merkittävästi vähentää oireita
- Hoidon aloittamisen ajankohta – varhain aloitettu hoito ehkäisee pysyviä vaurioita
- Hoitomuotojen yhdistäminen – kokonaisvaltainen lähestymistapa tuottaa parhaat tulokset
- Sitoutuminen hoitoon – säännöllinen purentakiskon käyttö ja kotiharjoitteiden tekeminen
Monilla bruksismi on jaksottaista – se voi aktivoitua stressaavina aikoina ja rauhoittua, kun elämäntilanne tasaantuu. Tämän vuoksi on tärkeää oppia tunnistamaan omat laukaisevat tekijät ja reagoimaan niihin ajoissa.
Pitkäaikaishoidossa keskeistä on säännöllinen seuranta ja hoitosuunnitelman päivittäminen tarvittaessa. Hammaslääkärin tarkastukset, purentakiskon säännöllinen käyttö ja tarvittaessa purentalihasten hieronta auttavat pitämään oireet hallinnassa.
Vaikka bruksismi ei aina parane kokonaan, oikeanlainen hoito voi merkittävästi parantaa elämänlaatua vähentämällä kipuja ja ehkäisemällä hampaiden ja leukanivelten vaurioita. Jos epäilet kärsiväsi bruksismista, kannattaa hakeutua hammaslääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle tilanteen arvioimiseksi.
